Tuetaan rohkeasti kehittyvien demokratioiden poliittisia elementtejä

05.03.2012

Eila Tiainen

Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa helmikuussa. Uusi ansiokas toimenpideohjelma korostaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Vaikka demokratian tukeminen on jo itsessään tärkeää, on se välttämätöntä, kun asiaa tarkastellaan kehityksen näkökulmasta. Ihmisoikeuksien toteutuminen ja demokratia luovat pohjaa kehitykselle, joka ottaa huomioon myös yksittäisen ihmisen ja hänen oikeutensa. Demokratia takaa, että kehitys on kestävämpää, ja että kehityksen hyödyt jakaantuvat yhteiskunnassa tasaisemmin. Tämä toive tasavertaisesta kehityksestä johti viime aikoina nähtyihin kansannousuihin Arabimaissa ja demokratian niin sanottuun neljänteen aaltoon. Demokratia on myös pitkällä tähtäimellä paras yhteiskuntarauhan tae.

Lue lisää...

Sen arvon ymmärtää, kun sen menettää

19.01.2012

Elina Rajaniemi

Kauhistuttava ajatus, totesi Venäjän Katariina Suuri demokratiasta Laila Hirvisaaren tuoreimmassa romaanissa. Edistyksellinen keisarinna käy kirjassa keskusteluja sihteerinsä kanssa, joka moittii itsevaltiasta muun muassa maaorjuuden ylläpitämisestä ja alempien kansankerrosten koulutuksen unohtamisesta. Venäjän hallitsija ei voinut ymmärtää, mitä lisäarvoa kansanvalta maalleen toisi.

Mitä demokratia sinulle merkitsee? Monet meistä varmasti toteavat kysymykseen, että se takaa ihmisille kansalaisoikeudet, kuten oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Monet myös tietävät, etteivät demokratiat sodi keskenään. "Rauha, kehitys ja demokratia ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa", totesi YK:n entinen pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali.

Lue lisää...

Demokratiakehityksen tuki vaatii joustavampia työkaluja

07.10.2011

Sanni Grahn-Laasonen

Pohjois-Afrikkaa ja Arabian niemimaata ravisteleva, demokratiaa vaativa liikehdintä on muuttanut kansainvälisen yhteisön asenteita suhteessa demokratiatukeen. Puhutaan arabikeväästä ja demokratian neljännestä aallosta. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama lupasi toukokuussa tukea Tunisian, Libyan ja muiden alueen maiden demokratiakehitystä miljardeilla dollareilla. EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton korosti heinäkuussa alueen poliittisen kehityksen merkitystä ja peräänkuulutti "syvää demokratiaa".

Perinteinen tapa tukea demokratiakehitystä on ollut tukea ja korostaa vapaita vaaleja. Arabikevät on osoittanut, että se ei ole välttämättä aina paras eikä ainakaan ainoa tapa. Vaalit ovat oikeastaan vasta alku. Demokratian rakentamiseen on historiassa aina tarvittu kansalaisyhteiskuntaa, ihmisten vapaata kokoontumista, jonka yhtenä järjestäytyneenä osana ovat toimintakykyiset poliittiset puolueet. Vapaa puoluejärjestelmä on demokratian edellytys - tarvitaan puolueita, jotta voi olla monipuoluejärjestelmä ja moniarvoinen demokratia.

Lue lisää...

Demokratia elää renessanssia

28.04.2011

Sari Varpama

Viime vuosina näytti jo siltä, että kansanvalta ja sen tukeminen eivät olleet muodissa. EU hännysteli yksinvaltiaita, vaikka se noin periaatteessa kannatti demokratiaa, Suomikin sulki silmänsä kauppakumppaneiden ihmisoikeusrikkomuksilta. USA:n Irakin sota lavastettiin demokratian viemiseksi, ja vei demokratiatuelta paljon uskottavuutta ja kannatusta. Toisaalta, valtioiden sisäisiin asioihin ei saanut puuttua, ja ihmisoikeusrikkomukset terrorisminvastaisen sodan nimissä olivat hyväksyttyjä. Kiina jylläsi taloudellisesti, nosti ihmisiä köyhyydestä ja osoitti, että autoritäärinen valtio voi menestyä markkinoilla.  Demokratia monissa Afrikan maissa ei tuonut toivottuja kehityksellisiä tuloksia.

Yhtäkkiä kaikki muuttui. Tunisiassa köyhä vihannesmyyjä turhautui viranomaisten mielivaltaan ja sytytti itsensä protestiksi tuleen. Tästä alkoi mittava kansannousu, joka nyt on levinnyt ympäri Pohjois-Afrikkaa ja Arabian niemimaata. Nyt viimeistään suurimmillekin epäilijöille selvisi, että kansanvalta ei ole ”länsimainen vientituote”, niin kuin usein kuulee väitettävän (siitäkin huolimatta, että nämä arvot on YK:n sopimuksissa lähes yleismaailmallisesti hyväksytty).  Ihmiset kaikkialla haluavat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ja samalla nauttia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta.  Ihmiset kaikkialla haluavat elää niin, että he voivat ansaita toimeentulonsa ja elää rauhassa pelkäämättä arvaamatonta mielivaltaa. Autoritäärinen hallinto voi edistää talouskasvua, mutta takaako se talouskasvun hyötyjen jakautumisen koko kansan hyväksi? Tai ihmisoikeuksien toteutumisen?

Lue lisää...